torstai 14. helmikuuta 2019

Esittelyssä Hapatusklubi

Kiinnostaako sinua luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen? Tarvitsetko työvälineitä säilöntään tai opastusta niiden käytössä? Onko sinulla raaka-aineita pihassa tai puutarhassa, joita tahtoisit hyödyntää monipuolisemmin? Kaipaatko yhteistä tekemistä ja talkoilua hyvässä hengessä? Tahdotko olla omavaraisempi ja tehdä ekologisempia valintoja? 

Sydänlanka kartoittaa väyliä kestävämpiin elintapoihin mm. työpajojen ja talkoiden kautta.


Sydänlangan hapatustyöpajassa tutustutaan luonnon antimien ja puutarhan monipuoliseen hyödyntämiseen, säilöntämenetelmiin ja moniin konsteihin oman terveyden ja talouden kestävään ylläpitoon.

Hapatusklubi kokoaa ihmiset ja ravinnon kestävällä tavalla saman pöydän ääreen. Työpajan aikana käydään läpi tärkeimmät työvaiheet, lämpötilat, astiat ja työvälineet sekä hyväksi havaittuja reseptejä ja yleistietoa hapansäilönnästä.

Hapatamme sesongin mukaisia raaka-aineita. Runsaudesta on helppo ammentaa. Esimerkiksi kevään villivihanneksista nokkonen, vuohenputki ja voikukka ovat sellaisia, jotka kimppana isoina määrinä säilöttyinä tarjoavat lähestulkoon ilmaista ravintoa yli kasvukauden. Villivihanneksista voi valmistaa mm. pestoja, tahnoja, keittoja, muhennoksia, piiraita tai syödä sellaisenaan salaatissa.

Loppukesästä sadonkorjuun aikaan on mielekästä hapattaa mm. kaalia (perinteinen hapankaali), mausteista kurpitsaa, juureksia, sienihapatteita ja muuta sellaista raaka-ainetta, jota muuten voisi olla hankala saada kerralla tehokkaasti käytettyä. Tosin kaalia, juureksia ja monia muita puutarhan raaka-aineita on säilyvinä saatavina pitkin talvea, joten useimpien hapattaiden valmistaminen onnistuu vielä syksyllä ja talvellakin.

Hapatusklubit päivittävät ikiaikaista ruokakulttuuria uudenaikaiseen muottiin. Tavoitteena on suosia paikallisen ruoantuotannon monimuotoisuutta ja omavaraisuutta. Näin järkeistämme kulutusta ja vähennämme merkittävästi ravinnontuotannon ympäristörasitusta.

Hapattaminen on esim. pakastamiseen verrattuna todella matalan energian säilöntää: tuotteiden ravintoarvot säilyvät hyvinä pitkään (valmiit purkitetut tuotteet säilyvät jopa vuoden) eikä niiden säilöntään tarvita maakellaria tai jääkaappia kummoisempia säilytysolosuhteita. Selvitämme mahdollisuuksia käyttää paikallisia maakellareita.

Hapatusklubin sivutuotteena syntyy vihannespainotteista keittiöjätettä, jonka kompostointiin olemme käyttäneet yksinkertaista bokashi -menetelmää. Näin kompostijäte on mahdollista kierrättää takaisin maan ravinnoksi järjestettiinpä hapatusklubi puutarhan välittömässä läheisyydessä tai etäämpänä siitä, esim. kerrostaloasunnossa keskellä talvea.

⇾ Lisätietoa Bokashista Sydänlangan sivuilla


Hapatusvälineet

Hapatamme elintarvikemuoviämpäreissä (10 litraa) tai isompia määriä keraamisissa hapatusruukuissa (15 - 30 litraa). Varta vasten suunnitellut teräksiset hapatusritilät

- pitävät hapatettavan aineksen nestepinnan alapuolella erossa hapesta, jolloin oikeat bakteerit toimivat
- vesilukot ämpärin kansissa päästävät käymiskaasut pois, mutteivät laske ilmaa tai mitään haitallista sisään
- teräksinen, rei’itetty keskiputki hapatusritilän alapuolella helpottaa käymiskaasujen vapautumista ja tulvimisen riski pienenee

Rosteri on kemiallisesti kestävää, mainiosti kierrätettävää, "ikuista" - käyttövuosien myötä se on ekologinen ratkaisu.

Videolla näkyy, miten paininritilöillä kasvimateriaali painetaan nestepinnan alle. Rei'itetty keskiputki auttaa paineiden vapautumisessa. Kokonaisuuden kruunaa käymislukko, jonka ansiosta sankon kantta ei tarvitse käymisen aikana välttämättä kertaakaan avata eikä sankosta tulvi nestettä ulos.

Jos hapattaminen kiinnostaa omatoimisesti, voit hankkia paininritilöitä ja keskiputkia välineistön suunnittelijan oman blogin kautta.

⇾ HABILIS - Myytävänä paininritilöitä ja keskiputkia hapatusastioihin


Hapatusklubin taustaa

Sydänlangan aktiivit luonnonvaratuottaja Jussi Sinkkonen ja puutarhuri Jehki Potkonen ovat järjestäneet Hapatusklubeja ympäri maakuntaa vuodesta 2014 asti.

Hapatusklubin ideana on ollut tarjota ihmisille yhteistä tekemistä ekologisen asian puolesta. Ja samalla tutkia hapansäilönnän mahdollisuuksia, kehittää reseptiikkaa ja täydentää ihmisten ruokavarantoja puhtaalla ja terveellisellä lähiruoalla.

Klubeja järjestettiin säännöllisesti reilun vuoden ajan noin kerran kuussa minkä jälkeen sykliä harvennettiin ja keskityttiin kehittämään menetelmiä. Prosessin joukkoistaminen oli tuottanut tulosta: huikea määrä onnistunutta, suhteellisen omavaraista hapatetta oli valmistettu ja maisteltu porukalla parempiin suihin. Joitakin erikoisempia kokeiluja oli jäänyt lojumaan jääkaapin perälle maun tai epäesteettisyyden vuoksi. Niiden pohjalta saattoi tehdä johtopäätöksiä mitä ja miten kannattaa ja mitä ei kannata hapattaa.

Jonkin verran paranneltavaa oli myös hapatustekniikoissa. Vuonna 2018 suunnittelija Antti Helske kehitti apuvälineitä, jolla säilöntäprosessia helpotettiin. Aiemmin päänvaivaa tuottaneet säilöntäastioiden turhan tarkka vahtiminen, nestepintojen tarkkailu, nesteen vuotaminen kansien raosta säilytystilaan ja kansien ylimääräinen availeminen vähenivät uusilla menetelmillä murto-osaan, mikä paransi suoraan prosessia mitä tulee säilyvyyteen ja raikkauteen puhumattakaan säästöstä vaivannäössä.

Kehittyneillä välineillä toimintaa voitiin tarjota yhä useammalle mahdollisuus kokeilla hapansäilöntää ja laittaa hyviä raaka-aineita tällä tavalla talteen.




Pohjois-Karjalan Kimchi! Eli eräs Hapatusklubin herkullisista kokeiluista – paikallinen kimchi, joka valmistuu Puromäen puutarhan inkivääristä, kiinankaalista, Pikkunupun porkkanoista ja itse kasvatetuista chileistä. Tästä reseptistä puuttuu vain alkuperäiseen korealaiseen kuuluva fermentoitu kalakastike, mutta toistaiseksi tietoomme ei ole kantautunut, että kukaan hapattaisi lähistöllä karjalan muikkua tai muuta kastikkeeksi sopivaa, joten mennään nyt tällä vegeversiolla. Hyvin on maistunut!