maanantai 12. elokuuta 2019

Sydänlangan Kyläkiertueen tapahtumia



Kiinnostaako sinua luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen? Tarvitsetko työvälineitä säilöntään tai opastusta niiden käytössä? Onko sinulla raaka-aineita pihassa tai puutarhassa, joita tahtoisit hyödyntää monipuolisemmin? Kaipaatko yhteistä tekemistä ja talkoilua hyvässä hengessä? Tahdotko olla omavaraisempi ja tehdä ekologisempia valintoja? 


Sydänlangan Kyläkiertue tarjoaa kesällä 2019 mm.
puutarha- ja 
- ruokatapahtumia sekä 
- tanssi- ja iltamaohjelmaa.


Kyläkiertue kulkee sinne missä tekemistä kaivataan.
Tarjoa puitteet niin pidetään talkoot!


Tai jos järjestät tapahtumaa ja kaipaat ohjelmaan luonnonläheistä kurssia tai työpajaa niin voit olla yhteydessä Kyläkiertueen koordinoijaan:

Maaseutuyhdistys Sydänlanka ry
sydanlankary@gmail.com
040 141 8448 / Jussi Sinkkonen


Sydänlanka tarjoaa ELO-LOKAKUUSSA mm. seuraavanlaisia työpajoja ja tapahtumia, joista osa on Kyläkiertue -hankkeen tukemia :

ke 14.8.  🔥NUOTIOTANSSIT - Joensuu, Pyhäselän Vainolahden rantametsissä  klo 18.30-19.30

la 17.8. 🌳 KYLÄKIERTUE PUISTOJUHLASSA - Joensuu, Kirjurinkadulla Resinapuistossa klo 15-

su 18.8. 🌸 KYLÄKIERTUE KUKKAKUHHAUKSESSA - myyjäiset ja työpajaesittelyt, jaossa keruukalentereita, pestoreseptejä, bokashiohjeita, kombuchan maistajaiset klo 10-17

su 25.8. 🌼 SALVATYÖPAJA -Joensuun Sinkkolan kotieläinpihassa klo 12-13

ke 28.8. 💥PENTTILÄN PROGETANSSIT -Penttilän ‘jätemäellä’  klo  18.30-19.30
Lisätietoja : Jussi / 040 141 8448

su 1.9.  🍁 TALKOOT MUSTAMÄESSÄ - NomadtownJoensuu, Kulhontie 94
Lisätietoja : Huck / 044 356 6663

su 8.9. 🥀 KASVIVÄRJÄYS - työpaja Pyhäselän Nivassa (Nivantie 48) klo 14-
Lisätietoja : Jenni / 040 448 2771

su 8.9. 🍄 SIENIRETKI MUSTAMÄESSÄ - NomadtownJoensuu, Kulhontie 94
Lisätietoja : Huck / 044 356 6663


to 26.9. 🎻 GOPIJANTRA-soitinrakennustyöpaja kierrätysmateriaaleista Joensuussa Taidekeskus Ahjossa (Kirkkokatu 23) klo 10-17, materiaalimaksu 10€
FB: www.facebook.com/events/2285510864896752/
Lisätietoja : Roderick / 040 731 3535

su 29.9.  Hapatusklubi ja SYKSYN SADON SÄILÖNTÄÄ - hapankaali, hapansienet, kimchi, mausteiset kesäkurpitsahapatteet jne.  - Polvijärven Niinisaaressa
Lisätietoja : Jussi / 040 141 8448

la 12.10.  GIMP - Graafisen suunnittelun koulutus - Joensuun Taitokorttelissa klo 12-17, osallistumismaksu 35€ (Sydänlangan jäsenille 20€)


Osallistujille kaikki Kyläkiertueen työpajat ja kurssit ovat pääsääntöisesti ilmaisia (osassa materiaalimaksu) ja kaikille avoimia. Maksullisten tapahtumien yhteydessä järjestettävät tapahtumat kuuluvat päätapahtuman lipun hintaan.

Teemme yhteistyötä kaikenlaisten, -kokoisten, -näköisten ja näkymättömienkin otusten, rihmastojen, organismien ja organisaatioiden kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä! :)
Kyläkiertuetta koordinoi Maaseutuyhdistys Sydänlanka ry ja tapahtumia tukee OLVI-säätiö.
Lisätietoa toiminnastamme löydät nettisivuiltamme:

www.sydanlanka.blogspot.fi





Kesällä 2019 järjestimme myös : 

🌼 11.5. Pajot Jarmankat  -villipestotyöpajan Kontiolahden Pajot-festareilla
   🌼 18.5. Villivihannesten Hapatusklubin  Pyhäselän Nivassa 🎻 5.6. Poppelikunnaan tanssi-ilot Joensuun Honkaniemessä 🎤 ke 17.7. PAJOT KARAOKEN Kolin Ryynäsessä 🌼 la 20.7. SALVATYÖPAJAN kesän kukista - ILOfesteillä 🔨 ti 6.8. KUKKIA, KASVEJA JA VASAROITA –tekstiilin kuviointityöpajan Rikkaveelläry 
🌼 la 10.8. YRTTISPIRAALITYÖPAJAN Pyhäselän Nivassa...


maanantai 8. heinäkuuta 2019

V u o s i k o k o u s k u t s u

toimikausi
2 0 1 9 - 2 0 2 0

Tervetuloa Maaseutuyhdistys Sydänlangan vuosikokoukseen

Maanantaina 22.7. klo 19
os. Nivantie 48, HAMMASLAHTI

Ennen vuosikokousta purkitetaan toukokuun Hapatusklubin Nivassa kerätyt villivihannekset (vuohenputket, nokkoset yms.) n. klo 17 eteenpäin. Etenkin Hapatusklubin osallistujia toivotaan paikalle, mutta kaikki tervetulleita maistelemaan.

Saunomista ei tälläkään kertaa ole unohdettu, joten sauna- ja uimakamppeet mukaan! Pyhäselän rannassa lämpiää rantasauna.

- -

Vuosikokouksen askeljärjestys:

Kokouksen avaaminen
Kokouksen järjestäytyminen
Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Esityslistan hyväksyminen
Esitetään ja vahvistetaan tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto 2018-2019
Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen seuraavalle kaudelle 2019-2020
Hallituksen puheenjohtajan valinta
Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta
Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta, sekä jäsenmaksujen suuruuden määrittämien
Tili- ja vastuuvapauksien myöntäminen velvollisille
Sääntöjen muutokset
Muut esille tulevat asia
Kokouksen päättäminen


Terveisin,
Maaseutuyhdistys Sydänlangan hallitus
yht.tiedot: sydanlankary@gmail.com / p. 040 141 8448

torstai 18. huhtikuuta 2019

Villivihannekset ravintona


Villivihannesten ravintokäytössä on järkeä – tarjolla on loputon resurssi täysin ympäristöystävällistä raaka-ainetta, jonka ravintoarvo päihittää mennen tullen viljeltäväksi jalostetut ravintolajikkeet puhumattakaan tehoviljellyistä salaateista ja vihanneksista.

Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta? No, ei se liian hyvää ole. Kun ihminen on saavutettuihin mukavuuksiin ja mietoihin makuihin kerran tottunut saattaa villiravinnossa olla vähän pureskeltavaa. Suolisto kiittää kun on kuitua ja ravinnetiheyttä, mutta mitenkäs on makuelämyksen laita?
Tarjolla on loputon resurssi täysin ympäristöystävällistä raaka-ainetta, jonka ravintoarvo päihittää mennen tullen viljeltäväksi jalostetut ravintolajikkeet.

Asiaa on selvitetty! Villivihanneksista saadaan kelpo ateria tai lisuke kun tutustutaan vähän makuoppiin. Tasapainoinen makuelämys syntyy yhdistelemällä sopivasti perusmakuja; makeutta, suolaisuutta, happamuutta ja karvautta. Etenkin karvaus on villivihanneksille tyypillistä, sillä niitä ei ole jalostamalla kesytetty hyödyllisistä suoja- ja ravintoaineistaan luopumaan. Karvas maku ei ole tyypillisesti himoittu, mutta sitä voidaan taltuttaa lisäämällä muita perusmakuja. Lopputulos vie rikkaudessaan kielen mennessään!

Vuohenputkia matkalla keittiöön. Kuva: Jenni Örn



Vinegrettet ja villipestot

Helpoin keino taltuttaa vaikkapa voikukan karvaus on tarjota se vinegretten kanssa. Sitruunainen vinegrette valmistetaan sekoittamalla oliiviöljyyn sitruunamehua, suolaa ja pippuria. Herkullisia variaatioita syntyy viinietikkaa, hunajaa ja sinappia käyttämällä.

Tältä pohjalta päästään tekemään villipestoa, joka on yksi suosituimmista villivihannesten jatkojalosteista. Tuorepesto syntyy hienontamalla kevään villivihannekset pyreeksi ja sekoittamalla ne suolaisen vinegretten ja paahdettujen siementen kanssa tahnaksi.

Voikukkapeston kanssa toimii parhaiten mausteena sinappi kun taas nokkospesto on taivaallista valkosipulin kanssa. Vuohenputkipestoa olemme tarjonneet usein vuohenjuuston kanssa, mutta tässä kohdin kyse on vähemmän ravintotieteestä ja enemmän etymologisesta leikittelystä ainesosien kanssa.

Hapatetuista villivihanneksista syntyy pesto samalla tavalla kuin tuoreista, mutta hapatettujen rakenne on maitohappokäymisen ansiosta valmiiksi suussa sulavampi ja vaivattomampi hienontaa. Hapatettujen vihannesten hapokkuus, suolaisuus ja säilyvyys ovat nekin peston teossa eduksi.

Sydänlangan tulevissa Hapatusklubeissa säilötään kevään tullen myös villivihanneksia yhteisöllisesti!


teksti: Jussi Sinkkonen

Keruuretket


Kaikki alkaa siitä, että mennään luontoon. Hortoilemaan. Mielellään tutuille paikoille – takapihalle, niitylle, vanhalle peltomaalle, puistoon, metsään – tarpeeksi kauas liikenteen saasteista.

Poimulehti. Kuva: Jenni Örn
Useimmilla saattaa olla entuudestaan jonkinlainen käsitys syötävistä rikkaruohoista. Parhaassa tapauksessa on päässyt seuraamaan niiden elinkaarta ja esiintyvyyttä jo vuosia lähietäisyydeltä. Satoisimmat rikkaruohot ovat myös niitä jotka useimmiten päätyvät keräilijän lautaselle. Ne on helppo tunnistaa ja ne kasvavat vuodesta toiseen samoilla paikoilla.

Keruuretkillä käydään läpi syötävien kasvien tuntomerkkejä kädestä pitäen ja kirja kädessä. Pikkuhiljaa kasvit painuvat muistiin ja niitä alkaa löytää ympäristöstä kuin itsestään. Jo kolmella kasvilla pääsee hyvin alkuun. Kevään ja alkukesän kestosuosikkeja ovat vuohenputki, nokkonen ja voikukka. Toki kesän edetessä kerättävää lajistoa löytyy lukemattoman paljon enemmänkin ja kun vauhtiin pääsee uutta kokeiltavaa ja hämmästeltävää riittääkin vuosiksi eteenpäin.

Mukava keruupäivä tapahtuu hyvässä seurassa tutussa puutarhassa tuttujen kasvien kanssa.
Sydänlangan aktiivit ovat usean vuoden ajan ammentaneet rihmastojensa puutarhoista ja villistä lähiluonnosta ravintoainesta ja rohtoa. Säilöntämenetelminä mm. kuivaaminen, hapattaminen, pakastaminen, tinktuurat, liköörit jne. Olemme kartoittaneet ja vaalineet hyviä keruupaikkoja ja hoitaneet puutarhoja niin, että yhä helpommin olisi villiä ja puolivilliä ravintoa tarjolla. On tuttuja paikkoja, puhtaita paikkoja ja vähitellen kasvavat myös puolivillit  monivuotiset villivihannesten seurana. Tänä vuonna rihmasto jatkaa levittäytymistä. 

Mukava keruupäivä tapahtuu hyvässä seurassa tutussa puutarhassa tuttujen kasvien kanssa. Ihmiset kokoontuvat keräilemään ja säilömään yhteisöllisesti – yhdessä saadaan enemmän aikaiseksi ja yhä enemmän talteen siitä runsaudesta, jota ympäristö tarjoaa. Sydänlangan aktiivit ovat kehittäneet toimivia ratkaisuja mm. keruusaaliin kuivaamiseen ja hapattamiseen. Jos kiinnostaa säilöä enempi lähiluonnon antimia, mutta ei ole ihan varma mitä kaikkea koko prosessi vaatii, kannattaa osallistua keruuretkiin ja -porukoihin. Kokeneemmat opastavat aloittelijoita syötävien kasvien ja rohdosten tunnistamisessa.

Sellaisia ovat Sydänlangan keruuretket. Tai ne voivat olla kokeilevia tutkimusmatkoja entuudestaan tuntemattomaan villiin ympäristöön, uusien esiintymien bongaamista, uusien makujen kokeilemista, uusien vuorovaikutussuhteiden luomista oman ympäristönsä kanssa, virittäytymistä luonnon taajuuksille, virittäytymistä luonnon tarjoamille ideoille ja inspiraatiolle. Hämmästeltävää ja kokeiltavaa luonnossa riittää. 

Vuohenputkipelto. Kuva. Jussi Sinkkonen



Vuohenputket ja puiden silmut

Villivihanneskausi alkaa siitä kun puiden silmut tulevat esiin ja pienet vuohenputket ilmestyvät laajoina mattoina pihamaalle. Koivun ja vaahteran silmut ovat tervetullut ravintopommi talven jäljiltä ja vuohenputki vanhana luostarivihanneksena käy täydestä ravinnosta. Nuoret suppuiset vuohenputket ovat raikkaan pähkinäisen makuisia ja sopivat suoraan salaatiksi tai sitten kastikkeisiin, munakkaisiin, muhennoksiin ja pestoihin jne. Niitä voi myös hapattaa ja ne sopivatkin siihen tarkoitukseen erinomaisesti.


Nokkonen ja maitohorsma

Vuohenputket saavat pian seurakseen nuoret nokkoskasvustot ja maasta sojottavat maitohorsman versot. Ne ovat todellista voimaruokaa. Varsinkin nokkoset ovat ravinnetihein, ravintopitoisin ja terveellisin vihanneskasvi mitä maasta löytyy. Pientä kähärää kasvustoa saa kerättyä kevään ensimmäisiin villivihannespaistoksiin vaikka saksimalla, mutta keräämiseen vauhtiin pääsee vasta sitten kun nokkoset ovat kasvaneet 25 cm korkeiksi. Sellaisena nuorena ja hentoisena nokkonen on aina vartta myöten käyttökelpoinen. Myöhemmin kesällä nokkosesta kannattaa napsia vain latvat pannulle ja jättää muu kasvi varsineen maahan kasvamaan.

Kesäkuussa, kun nokkoset ovat jo hujahtaneet pitkiksi ja varret sitkeiksi, niiden lehtiä kannattaa kerätä kuivattavaksi. Kuivatuista lehdistä saa erinomaista ravintolisää ja vihreää voimanlähdettä käytettäväksi koko vuodeksi.

Nokkosta ei pidä kerätä typpipitoisista paikoista kuten kompostista tai huussin perältä, eikä kovin mehevämultaisesta maasta haitallisten nitraattien takia. Jos keruupaikka on epäilyttävä odota kolmen aurinkoisen päivän ajan, jolloin nitraatit ehtivät muuntua harmittomaan muotoon.

Nuori maitohorsma on suosittu parsan tavoin käytettävä villivihannes. Voissa paistetut tai öljymarinoidut grillatut versot ovat suurta herkkua. Nuoria versoja on nopea kerätä ja niitä voi pakastaa tai säilöä etikka- tai hapansäilykkeinä.

Horsman lehdet muuttuvat kitkeriksi vanhetessaan, mutta ne ovat edelleen käyttökelpoista riittoisaa raakaa-ainetta salaatteihin ja kastikkeisiin kun lehdet hienontaa ja maun tasapainottaa vaikka sitruunalla. Horsman kanssa sopivat hyvin makupareiksi mm. herne, tomaatti ja sinappiset kastikkeet. Kuivattuja horsman lehtiä on hiostettu teeainekseksi ja juotu vatsaa vahvistana teenä. Samalla tavalla horsman lehtien hapattaminen parantaa niiden makua ja hapansäilötyt horsman lehdet ovatkin mitä raikkain raaka-aine hapansalaateille. Luonnollisesti aimo annoksella probioottista vahvistusta.


Myrkylliset näköislajit


MyrkkykeisoCicuta virosa.

On varoittava sekoittamasta vuohenputkea myrkkykeisoon, joka on märillä paikoilla esiintyvä tappavan myrkyllinen monivuotinen, paksujuurinen sarjakukkaiskasvi. Etenkin mökkirannoilla ja rantaniityillä on oltava erityisen varovainen, sillä näillä alueilla myrkkykeisot ja vuohenputket voivat kasvaa sekaisin.

Muita vuohenputken myrkyllisiä matkijoita ovat myrkkykatko ja hukanputki, jotka ovat myös hyvin myrkyllisiä.

Onneksi vuohenputki ei kuitenkaan erehdyttävästi muistuta mitään näistä. Jos kerää tutusta kotipihasta ja on tunnistanut kasvualueet täysikasvuisista vuohenputkista, on suhteellisen helppo tunnistaa vuohenputki nuorenakin samalta alueelta. Helposti sen sekoittaa vain yksittäin kasvavaan karhunputkeen. Karhunputki on kuitenkin sopivissa määrin turvallinen villivihannes, vaikkakin voimakkaan makuinen ja rohtovaikutuksia omaava.

Nuoret maitohorsmat voi sekoittaa rannoilla viihtyviin lievästi myrkyllisiin ranta-alpiin ja terttu-alpiin. Ne kasvavat kuitenkin matalassa vedessä tai aivan vesirajan tuntumassa, joten maalta kerättäessä maitohorsmaa tuskin pääsee niihin sekoittamaan. Ranta-alvissa lehdet ovat vastakkain tai 3-4 lehden kiehkuroina ja lehden alapinta on karvainen. Nuori terttualvin lehdet ovat karvattomat.

Nopeasti katsottuna voi kielon versojakin erehtyä luulemaan maitohorsmaksi, mutta lähemmässä tarkastelussa erot ovat kyllä selvät. Kielo on kuitenkin yleinen metsänreunoilla, hakkuuaukeilla ja voimalinjojen alapuolella – paikoissa joista maitohorsmaakin on hyvä etsiä.


Villivihanneksia satokauden ja ympäristön mukaan

Kesän edetessä yhä enemmän ravintoa on saatavana ympäristöstä. Keruuretkillä etsitään sillä hetkellä ja siinä ympäristössä parhaiten hyödynnettävissä olevat ainekset.

Kevät-kesällä käyttökelpoisia ovat mm. nokkoset, koiranputket ja karhunputket, poimulehdet, ratamon lehdet, voikukan lehdet ja siankärsämön lehdet, pienissä määrin vaahteran taimet ja koivunsilmut, vaahteran kukat ja pajun kukat, kokonaiset peltokanankaalit (sitkeimpiä varsia lukkuunottamatta), nuoret ohdakkeet, valvatin lehdet, suolaheinät sekä mustaherukan, punaherukan ja vadelman lehdet.

Kesäkuun kynnyksellä puhkeavat männyt kukkaan ja 1-2 viikon ajan on mahdollista ottaa talteen siitepölyisten männyn hedekukintojen ainutlaatuisia ravintoarvoja.

Kesällä puhkeavat kukkaan voikukat ja laiska puutarhuri voi taas kiitellä itseään jos on malttanut olla viikatteella tai leikkurilla kajoamatta tämän korkealle arvostetun villiherkun kasvupaikkoihin. Koko kasvi on kukkia, lehtiä ja vartta myöten käyttökelpoinen. Yhdessä hunajaisen vinegretten kanssa voikukasta voi taikoa loputtomasti iloisia salaatteja ja villivihannespestoja.

Kerättyjen voikukkien kannattaa antaa levähtää ennen käyttöä puolisen tuntia pimeässä ritilän päällä, jotta kaikki mönkijät ja monijalkaiset ehtivät poistua terälehtien suojista.

Myös siankärsämön lehti on koko kesän saatavilla oleva hieman pippurinen ja rohtoinen lisä salaatteihin ja säilykkeisiin. Siankärsämön kukka on vain rohtokäyttöön, mutta lehti on sopivan mieto lisä ruoaksi käytettäväksi. Isoista lehdistä kannattaa riipiä lehdet irti ja jättää sitkeä lehtiruoti käyttämättä.

Karhunputken kukinta-aika on ollut yksi parhaista elämyksistä villivihanneshortoilujemme parissa. Pitkään tiedettiin, että karhunputki on maukas ja syötävä kasvi, mutta hämmästys oli suuri kun satuimme kerran karhunputkiniitylle juuri sopivasti kesäkuussa ennen kukkavarsien työntymistä esiin. Paksujen varsien uumenissa on muhkeita kukintoja, kuin parsakaalia, ja ne ovat pitkälle vartta myöten syötäviä, suussa rouskuvia. Karhunputken kukinnoista, lehdistä ja varsista saa maukasta lisuketta esim. öljymarinadina tai koko kasvin voi hapattaa ja tarjoilla salaatin seassa.


Ruusun terälehtiä. Kuva: Jenni Örn
 

Rohdot ja teeainekset

Oma lukunsa on lähiluonnon monipuolinen rohtotarjonta. Pihapiiriin tai metsään suuntautuvilla keruuretkillä tunnistamme ja poimimme talteen myös rohdoiksi tai teenaineksiksi soveltuvia kasveja. Samalla käymme läpi eri kasvien lääkinnällisiä käyttötapoja. Suomen luonnossa kasvaa lääke vaivaan kuin vaivaan. Teesekoitusten lisäksi rohtoaineksista on käytännöllistä tehdä hoitavia salvoja (esim. kuismaöljy, siankärsämö-öljy) tai käyttää aineksia kosmeettisesti ja hoitavasti vaikkapa kylpysuolojen ja saippuan valmistuksessa.


Sienet ja käävät

Sieniä ja kääpiä on käytetty kiinalaisessa lääketieteessä sekä muinaisissa kansanperinteissä vuosituhansien ajan lääkkeenä. Monia kääpiä on myös tieteellisesti tutkittu ja löydetty potentiaalisia lääkinnällisiä ominaisuuksia. Pakurin lisäksi luonnostamme löytyy useita erittäin tehokkaita lääkesieniä. Sydänlanka tutustuu aiheeseen ja mm. kartoittaa parasta aikaa mahdollisuuksia ympätä lääkinnällisiä kääpiä kantoihin. Ehkä voimme pian tarjota yhteisöllisen mahdollisuuden vaikkapa  sijoituskantoon yhteisellä lakkakääpäympillä! Se voi olla alkuun riskisijoitus, mutta hyvin mahdollisesti alkaa vuosien saatossa satoa tuottamaan.


teksti: Jussi Sinkkonen

LUE MYÖS:
-> Villivihannekset ravintona



sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Puutarhatyöpajat

Puutarhan suunnittelu, vinkit ja opastus puutarhanhoidossa, yhteiset talkoot sekä kestävän ja juurevan elämäntavan edistäminen kuuluvat Maaseutuyhdistys Sydänlangan tavoitteisiin. Ajatuksena on, että puutarhoja hoidetaan, jotta mahdollisimman monelle olisi niistä iloa ja hyötyä.

Sydänlanka on viime vuosina tehnyt yhteistyötä tilallisten kanssa, luonut lähiruokaverkostoja, hoitanut edellisen toimikauden aikana yhteistyöllä Joensuun Botanian puutarhoja tarjoten luonnonläheiselle kaupunkikulttuurille tapahtuma-alueen. Lisäksi yhdistysväki on talkoillut peltohommien, kasvihuoneen ja kanalan rakentamisen, kohopenkkien, yrttispiraalien, kompostoinnin, kateviljelyn ja taimikasvatuksen parissa. Taimia Sydänlanka on myynyt varainhankintana.

Yhteisöllinen penkkiviljely

Sydänlanka on kartoittanut kulttuurisen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta ekologisesti merkittäviä kohteita ja auttanut niiden ylläpidossa. Samalla on syntynyt yhteisöviljelyyn, keräilyyn ja yhteisölliseen palstaviljelyyn liittyviä ideoita ja kokeiluja.

Puutarhanhoito on usein elämänmittainen prosessi oppimista ja kokeilua. Tekemällä oppii parhaiten, mutta oppimisen sarkaa ei ole pakko raivata yksin. Etuna yhteisöviljelyssä on vertaistuki, palsta hyvin hoidetulta maalta, kokeneempien puutarhureiden opastus ja lopulta valmis sato. Yhteisöviljelmiin osallistuminen ei ole sitovaa, mutta yhteistyöllä hommat hoituvat mukavasti ja omaa työpanosta vastaan saa satoa suhteessa kevyemmällä vaivalla. Tietenkään yhteisöviljely ei yksistään ole  kokonaisvaltainen ratkaisu ruokahuoltoon, mutta yhteisen tekemisen edut ovat lukuisat yksinäiseen puurtamiseen verrattuna.

Nykyaikana monet kokevat merkityksettömyyttä ja näköalattomuutta elämässään. Yhteisöviljely on mielekästä ja tarkoituksenmukaista tekemistä, joka ei juurikaan tunne taloudellisia tai sosiaalisia rajoituksia. Päinvastoin, se avartaa näitä elämän osa-alueita.

Mikäli palstojen hoito porukalla kiinnostaa, olethan yhteydessä, kerromme lisää!
-> sydanlankary (ät) gmail (piste) com


Kompostointi

Mikäs sen riemastuttavampaa kuin kompostin huolellinen tekeminen! Pienin panostuksin voi päästä kotitaloudessaan eroon keittiöstä kertyvästä biojätteestä. Elit kerrostaloasunnossa tai maaseudulla, niin kompostointiin löytyy hyvin usein mahdollisuuksia. Onnistuneen kompostoinnin lopputuloksena käsissäsi on mustaa kultaa, jota voit käyttää maanparannusaineena niin avomaalla kuin ruukussa. Orgaaninen raaka-aine muuttaa muotoaan käytyään läpi mikrobien ja hyönteisten ruuansulatuksen, ollen näin erittäin hyödyllinen maan elävyyden kannalta. Hyvinvoiva maa jaksaa kasvaa terveitä kasveja!

Työpajassa tutustutaan kompostoinnin saloihin ja käydään läpi erilaisia kompostointi-menetelmiä, sekä paneudutaan biojätteen hapattamiseen bokashi-ympin avulla.

LUE LISÄÄ: Bokashi-kompostointi


Yrttispiraali

Luo puutarhaasi pieni mikroilmasto kivien ja maan avulla. Spiraalin muotoinen kivirakennelma tarjoaa suotuisan kasvupaikan monelle erilaiselle yrtille, sekä samaan aikaan kaunistaa puutarhaa. Auringon lämpöä keräävät kivet ja syvä multakerros muodostavat hyvät olosuhteet kasvulle!

Pienen yrttispiraalin tekee pienellä porukalla päivässä, kun materiaalit ovat valmiina työstettäväksi. Rakennelman tekeminen yhdessä on vaivatonta, kun on useita käsipareja noutamassa kiviä ja kärräämässä multaa, sekä latomassa penkkiä muotoonsa.


Puutarhan suunnittelu

Kevään lähestyessä ja valon lisääntyessä kotipuutarhurit alkavat toiveikkaasti suunnata ajatuksiaan koittavaan kesään.

Kasvatettavien kasvien siementen valinta ja niiden vaihtaminen, sekä kasvupaikkojen suunnitteleminen sujuu muiden asiasta innostuneiden kanssa leppoisasti. Kimppatilaukset mahdollistavat edullisempien siemenerien tilaamista ja säästää resursseja. Alan kirjallisuuden, lehtien ja internetin avulla pääsee tutustumaan kasvimaailman tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Työpajaa pitävän puutarhurin ja paikalla olevien kotitarhurien eväin voit aloittaa kasvukauteen valmistautumisen jo varhain kevättalvella, jolloin keväthommat eivät ihan niin varkain saavu puutarhaasi lumien sulettua.

Mukaan kannattaa varata muistiinpanovälineet ja halutessaan puutarha-aiheista kirjallisuutta.


Puiden ja pensaiden leikkaaminen

Useiden pihan puiden ja pensaiden leikkaaminen on kylläkin helppoa, mutta vastuullista puhdetta, koska leikkaamisen aiheuttamat jäljet ovat nähtävillä vielä vuosienkin jälkeen. On siis hyödyllistä tietää perusperiaatteita puuvartisten kasvien leikkaamisesta. Perehtyminen leikattavaan kasviin luo mahdollisuuden sille uusiutua vähemmin vaurioin toimenpiteestä.

Leikkaamiseen on useita syitä, kuten kasvusto on liian tiheä tuottaakseen tasaisia marjoja, ja milloin kasvi on vaurioitunut oksastaan, tai pensas on alkanut rehottamaan liiaksi.

Tutustumme tarkemmin muutamaan etukäteen valittuun ja käsillä olevaan puuvartiseen kasviin ja sen leikkaamisen.


TEKSTI: Jussi Sinkkonen, Jehki Potkonen

torstai 14. helmikuuta 2019

Hapatusklubi tarjoaa uusia säilöntävälineitä


Helmikuun Hapatusklubissa (torstaina 7.2.2019) pääsimme kokeilemaan porukalla uusia välineitä hapankaalin valmistukseen. Sydänlanka otti käyttöön suunnittelija Antti Helskeen kehittämät paininritilät ja keskiputket, jotka sopivat 10 litran elintarvikesankkoon. Saatavana on myös 30 litran ritilöitä ja keskiputkia. Hapansäilönnästä kiinnostuneet voivat tilata niitä suunnittelijan kotisivujen kautta:

⇾ HABILIS - Myytävänä paininritilöitä ja keskiputkia hapatusastioihin


Videolla näkyy, miten paininritilöillä kasvimateriaali painetaan nestepinnan alle. Rei'itetty keskiputki auttaa paineiden vapautumisessa. Kokonaisuuden kruunaa käymislukko, jonka ansiosta sankon kantta ei tarvitse käymisen aikana välttämättä kertaakaan avata eikä sankosta tulvi nestettä ulos.


Viime kerran klubissa osallistujat pääsivät lisäksi nuijimaan kaalia oikein kunnon nuijalla. Pian huomattiin, että liinoilla kiinnitetyn, turvareunuksilla varustetun kaaliämpärin nuijiminen on antoisaa, terapeuttista ja mutkatonta ajanvietettä. Menetelmä on mainio ja soveltuu hyvin tarkoitukseen – kasvien solurakenteen rikkomiseen ja nesteen irrottamiseen, jotta maitohappobakteerit pääsisivät paremmin käymisen alkuun.


Tahdotko järjestää Hapatusklubin?

Sydänlanka järjestää työpajoja luonnonvarojen hyödyntämisestä, tarjoaa välineistöä ja opetusta keräilyyn ja säilöntään sekä talkoilee kestävämpien elintapojen puolesta!

Jos sinulla on raaka-aineita lähistöllä, pihassa tai puutarhassa, joita tahtoisit hyödyntää monipuolisemmin tai kaipaat yhteistä tekemistä hyvällä meiningillä, voit kutsua työpajan luoksesi.

Sydänlangan Hapatusklubissa tiivistyvät yhdistyksen perusarvot, kuten yhteisöllisyys, ekologisuus, paikallisesta runsaudesta ammentaminen ja perinnetaidot. Lue lisää Hapatusklubista Sydänlangan sivuilta:



TEKSTI: Jussi Sinkkonen
VIDEO: Reijo Oinonen / Jussi Sinkkonen

Esittelyssä Hapatusklubi

Kiinnostaako sinua luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen? Tarvitsetko työvälineitä säilöntään tai opastusta niiden käytössä? Onko sinulla raaka-aineita pihassa tai puutarhassa, joita tahtoisit hyödyntää monipuolisemmin? Kaipaatko yhteistä tekemistä ja talkoilua hyvässä hengessä? Tahdotko olla omavaraisempi ja tehdä ekologisempia valintoja? 

Sydänlanka kartoittaa väyliä kestävämpiin elintapoihin mm. työpajojen ja talkoiden kautta.


Sydänlangan hapatustyöpajassa tutustutaan luonnon antimien ja puutarhan monipuoliseen hyödyntämiseen, säilöntämenetelmiin ja moniin konsteihin oman terveyden ja talouden kestävään ylläpitoon.

Hapatusklubi kokoaa ihmiset ja ravinnon kestävällä tavalla saman pöydän ääreen. Työpajan aikana käydään läpi tärkeimmät työvaiheet, lämpötilat, astiat ja työvälineet sekä hyväksi havaittuja reseptejä ja yleistietoa hapansäilönnästä.

Hapatamme sesongin mukaisia raaka-aineita. Runsaudesta on helppo ammentaa. Esimerkiksi kevään villivihanneksista nokkonen, vuohenputki ja voikukka ovat sellaisia, jotka kimppana isoina määrinä säilöttyinä tarjoavat lähestulkoon ilmaista ravintoa yli kasvukauden. Villivihanneksista voi valmistaa mm. pestoja, tahnoja, keittoja, muhennoksia, piiraita tai syödä sellaisenaan salaatissa.

Loppukesästä sadonkorjuun aikaan on mielekästä hapattaa mm. kaalia (perinteinen hapankaali), mausteista kurpitsaa, juureksia, sienihapatteita ja muuta sellaista raaka-ainetta, jota muuten voisi olla hankala saada kerralla tehokkaasti käytettyä. Tosin kaalia, juureksia ja monia muita puutarhan raaka-aineita on säilyvinä saatavina pitkin talvea, joten useimpien hapattaiden valmistaminen onnistuu vielä syksyllä ja talvellakin.

Hapatusklubit päivittävät ikiaikaista ruokakulttuuria uudenaikaiseen muottiin. Tavoitteena on suosia paikallisen ruoantuotannon monimuotoisuutta ja omavaraisuutta. Näin järkeistämme kulutusta ja vähennämme merkittävästi ravinnontuotannon ympäristörasitusta.

Hapattaminen on esim. pakastamiseen verrattuna todella matalan energian säilöntää: tuotteiden ravintoarvot säilyvät hyvinä pitkään (valmiit purkitetut tuotteet säilyvät jopa vuoden) eikä niiden säilöntään tarvita maakellaria tai jääkaappia kummoisempia säilytysolosuhteita. Selvitämme mahdollisuuksia käyttää paikallisia maakellareita.

Hapatusklubin sivutuotteena syntyy vihannespainotteista keittiöjätettä, jonka kompostointiin olemme käyttäneet yksinkertaista bokashi -menetelmää. Näin kompostijäte on mahdollista kierrättää takaisin maan ravinnoksi järjestettiinpä hapatusklubi puutarhan välittömässä läheisyydessä tai etäämpänä siitä, esim. kerrostaloasunnossa keskellä talvea.

⇾ Lisätietoa Bokashista Sydänlangan sivuilla


Hapatusvälineet

Hapatamme elintarvikemuoviämpäreissä (10 litraa) tai isompia määriä keraamisissa hapatusruukuissa (15 - 30 litraa). Varta vasten suunnitellut teräksiset hapatusritilät

- pitävät hapatettavan aineksen nestepinnan alapuolella erossa hapesta, jolloin oikeat bakteerit toimivat
- vesilukot ämpärin kansissa päästävät käymiskaasut pois, mutteivät laske ilmaa tai mitään haitallista sisään
- teräksinen, rei’itetty keskiputki hapatusritilän alapuolella helpottaa käymiskaasujen vapautumista ja tulvimisen riski pienenee

Rosteri on kemiallisesti kestävää, mainiosti kierrätettävää, "ikuista" - käyttövuosien myötä se on ekologinen ratkaisu.

Videolla näkyy, miten paininritilöillä kasvimateriaali painetaan nestepinnan alle. Rei'itetty keskiputki auttaa paineiden vapautumisessa. Kokonaisuuden kruunaa käymislukko, jonka ansiosta sankon kantta ei tarvitse käymisen aikana välttämättä kertaakaan avata eikä sankosta tulvi nestettä ulos.

Jos hapattaminen kiinnostaa omatoimisesti, voit hankkia paininritilöitä ja keskiputkia välineistön suunnittelijan oman blogin kautta.

⇾ HABILIS - Myytävänä paininritilöitä ja keskiputkia hapatusastioihin


Hapatusklubin taustaa

Sydänlangan aktiivit luonnonvaratuottaja Jussi Sinkkonen ja puutarhuri Jehki Potkonen ovat järjestäneet Hapatusklubeja ympäri maakuntaa vuodesta 2014 asti.

Hapatusklubin ideana on ollut tarjota ihmisille yhteistä tekemistä ekologisen asian puolesta. Ja samalla tutkia hapansäilönnän mahdollisuuksia, kehittää reseptiikkaa ja täydentää ihmisten ruokavarantoja puhtaalla ja terveellisellä lähiruoalla.

Klubeja järjestettiin säännöllisesti reilun vuoden ajan noin kerran kuussa minkä jälkeen sykliä harvennettiin ja keskityttiin kehittämään menetelmiä. Prosessin joukkoistaminen oli tuottanut tulosta: huikea määrä onnistunutta, suhteellisen omavaraista hapatetta oli valmistettu ja maisteltu porukalla parempiin suihin. Joitakin erikoisempia kokeiluja oli jäänyt lojumaan jääkaapin perälle maun tai epäesteettisyyden vuoksi. Niiden pohjalta saattoi tehdä johtopäätöksiä mitä ja miten kannattaa ja mitä ei kannata hapattaa.

Jonkin verran paranneltavaa oli myös hapatustekniikoissa. Vuonna 2018 suunnittelija Antti Helske kehitti apuvälineitä, jolla säilöntäprosessia helpotettiin. Aiemmin päänvaivaa tuottaneet säilöntäastioiden turhan tarkka vahtiminen, nestepintojen tarkkailu, nesteen vuotaminen kansien raosta säilytystilaan ja kansien ylimääräinen availeminen vähenivät uusilla menetelmillä murto-osaan, mikä paransi suoraan prosessia mitä tulee säilyvyyteen ja raikkauteen puhumattakaan säästöstä vaivannäössä.

Kehittyneillä välineillä toimintaa voitiin tarjota yhä useammalle mahdollisuus kokeilla hapansäilöntää ja laittaa hyviä raaka-aineita tällä tavalla talteen.




Pohjois-Karjalan Kimchi! Eli eräs Hapatusklubin herkullisista kokeiluista – paikallinen kimchi, joka valmistuu Puromäen puutarhan inkivääristä, kiinankaalista, Pikkunupun porkkanoista ja itse kasvatetuista chileistä. Tästä reseptistä puuttuu vain alkuperäiseen korealaiseen kuuluva fermentoitu kalakastike, mutta toistaiseksi tietoomme ei ole kantautunut, että kukaan hapattaisi lähistöllä karjalan muikkua tai muuta kastikkeeksi sopivaa, joten mennään nyt tällä vegeversiolla. Hyvin on maistunut!

Bokashi-kompostointi

Bokashi on pikakompostointia maitohappobakteerien avulla. Tiettyjen mikrobien avulla (EM-mikrobit) aikaansaadaan hapettomassa tilassa tapahtuva orgaanisen aineksen fermentoituminen. Fermentoinnin avulla ruokamultaa syntyy huomattavan nopealla tahdilla! Kompostointitapa on lähtöisin Japanista, jossa boka shi -sanapari tarkoittaa käynyttä eloperäistä ainetta.

Oman bokashi-kompostorin voi helposti rakennella kahdesta ämpäristä. Se on yksinkertainen rakentaa ja parilla bokashi-kompostorilla selviää jo talven yli kotitalouden biojätteistä. Valmista bokashikompostia syntyy parhaimmillaan kuudessa viikossa ja se on tehoravintoa puutarhaan.

Sydänlanka on alkanut perehdyttää ihmisiä bokashin maailmaan Hapatusklubien, puutarhatyöpajojen ja sellaisten talkoiden yhteydessä, joissa biojätettä syntyy. Bokashi -työpajassa tutustutaan menetelmään ja rakennetaan omat yksinkertaiset kompostorit. Kimppatilauksena voidaan myös edullisesti hankkia bokashi-rouhetta, jonka sisältämän mikrobikannan avulla fermentoituminen tapahtuu.

Sydänlangan puutarhuri esittelee videolla bokashi-ämpärin käytön.

Bokashi-kompostointi vaihe vaiheelta:


1. Kerää ensin biojätteet kannelliseen astiaan, josta biojätteet lisätään bokashi-ämpäriin korkeintaan kerran päivässä. 
- biojäte kannattaa pilkkoa pieniksi, noin kahden senttimetrin kokoisiksi palasiksi, sillä hyvin pilkottu jäte multaantuu parhaiten

2. Täytä bokashiämpäri. Ripottele jätteen päälle bokashirouhetta noin ruokalusikallinen biojätelitraa kohden. 
- suosi vihannesjätettä – liha-, maitotuotteet ja muu proteiinipitoinen ei maistu mikrobeille yhtä hyvin – jos eläinperäisiä jätteitä on paljon, lisää rouheen määrää.
- jätteiden paineleminen kevyesti sekä bokashirouheen lisääminen jätekerrosten väliin nopeuttaa prosessia

3. Sulje kansi tiiviisti ja säilytä bokashi-ämpäriä huoneenlämpöisessä tilassa
- vältä avaamasta kantta – mitä vähemmän ämpäriä avataan, sitä vähemmän ämpäriin pääsee ilmaa

4. Tyhjennä alempaan ämpäriin valuva suotovesi muutaman päivän välein. Kannattaa tiivistää jätettä samalla. 
- bokashi-kompostorin suotonesteen voi kaataa viemäriin, mutta
- neste on myös erittäin ravinnepitoista ja sisältää kasveille hyödyllistä pieneliöstöä – sitä voi käyttää lannoitteena (laimennussuhde 1:100, taimille jopa 1:200)

5. Toista vaiheet yhdestä neljään kunnes bokashiämpäri täyttyy. Sen jälkeen anna bokashikompostorin hapattua huoneenlämmössä vähintään kaksi viikkoa kantta avaamatta. Muista kaataa suotoneste pois alemmasta ämpäristä.

6. Sekoita bokashi mullan sekaan. Pohjalle vanha kerreos multaa ja sen päälle bokashi.
- fermentoitunut biojäte voidaan haudata maahan sekoittamalla perusteellisesti mullan kanssa tai
- sekoittaa vanhaan kompostiin, jossa multaa on jo ennestään tai
- tehdä oma multatehdas esim. saaviin tai ämpäriin
- bokashia ja multaa tulee olla yhtä paljon
- seoksen päälle kannattaa laittaa vielä noin 10-15 cm multaa

7. Bokashi muuttuu mullaksi noin kahdessa viikossa - kuukaudessa. Valmiin mullan seassa ei näy enää biojätteitä. Voimakas multa kannattaa laimentaa ennen käyttöä. Noin yksi kolmasosa bokashimultaa sekoitettuna kahteen kolmasosaan tavallista multaa on hyvä suhde melkein kaikille kasveille. Ravinteikkaammasta mullasta pitäville kasveille, multaa ei tarvitse laimentaa yhtä paljon.



maanantai 4. helmikuuta 2019

Katajaista hapatetta & propolistinktuuria


Sydänlangan luonnonvaratuottajat järjestävät uuden kuun kunniaksi helmikuun Hapatusklubin ja visiointituokion Joensuussa osoitteessa

Kirjurinkatu 9 (yläkerta)
TORSTAINA 7.2. klo 10-14

Tervetuloa kimppaan tekemään katajaista hapankaalia kevättalven pitopöytiin!

Samalla tutustutaan tinktuuroihin ja laitetaan uuttumaan propolista eli mehiläisten kittivahaa rohtotinktuuraksi.

Molemmista työpajoista saa parin kuukauden käymisen / uuttumisen tuloksena valmiit tuotokset itselleen.

Ajatuksena on pienistä jyväsistä tuottaa yhteisöllisesti ja ekologisesti kannattavaa hyvinvointipöhinää lähiympäristöön, edistää jakamistaloutta ja yhdessä tekemistä sekä tehdä tunnetuksi yksinkertaisia, luonnonläheisiä konsteja terveyden ylläpitämiseksi.

Tarkoituksena on myös visioida tulevia työpajoja ja kartoittaa kiinnostusta. Aineistoa ja 'vertaistukea' löytyy mm. sahdin / oluen panemiseen, juureen leipomiseen, hapatteiden tekemiseen, puutarhan suunnitteluun kevättä varten, käsitöihin, kirjontaan, teksiilipainatukseen yms. yms.

Jos yhdessä tekeminen kiinnostaa, tervetuloa mukaan!

Materiaalimaksu Hapatusklubiin 5 € / hlö.
Propolis -työpajaan 10 € / hlö.

Maksuna käyvät myös liittyminen Sydänlangan jäseneksi tai luonnon pörssin raaka-aineet kuten juurekset, mausteet, käävät yms! Olisiko sinulla katajanmarjoja? Ne ovat nimittäin nyt kovaa valuuttaa!

-->  http://sydanlanka.blogspot.com/p/jasenet.html

Voit lahjoittaa työpajaan raaka-aineita myös osallistumatta varsinaiseen tekemiseen ja saada sitten valmiita tuotoksia itsellesi vaihtokauppana.

MUISTATHAN ILMOITTAUTUA!
 (tilat ovat rajalliset)

Ilmoittautumiset ja tarjoukset raaka-aineista sähköpostiin:
sydanlankary@gmail.com

tai puhelimella
040 548 8003 / Jussi Sinkkonen



Lisätietoja propoliksesta löydät mm. tästä artikkelista:



KIINNOSTAAKO HAPANSÄILÖNTÄ?

Yhdistyksemme kartoittaa luonnonantimien säilöntään sopivien välineiden hankkimista. Voit osallistua kyselyyn tästä linkistä:


Katajanmarjojen lisäksi helmikuun Hapatusklubissa laitetaan tuliaiset poikimaan terveellistä (ja antibioottista!) säilykettä – tarjolla on thaimaan toreilta tuoretta kurkumaa ja meksikosta chililähetys.