tiistai 28. heinäkuuta 2020

Sydänlangat, sydänjuuret – juuriin kiteytyy yhdistyksen uusi kausi

Juuret
Yhdistyksen uusin jäsen Ipsu Hyttinen kirjoittaa blogissa juurevasti. Juuret 
kiteytyivät Sydänlangan vuosikokouksessa myös uuden toimikauden kantavaksi teemaksi. 
KUVA: IPSU HYTTINEN


Juuret


TEKSTI: Ipsu Hyttinen


Missä juuresi ovat? Ovatko ne varpasissa vaiko kantapäissä, vatsanpohjassa vaiko vuosituhansien takana? Kasvavatko ne oman heimon ja suvun historiasta, nykypäivästä, villivihanneksista vai ruisleivästä? Kohoavatko ne ilmaan vai kiinnittyvätkö maaemoseen tiukasti?


Seisoin taannoin kannon nokassa katselemassa omien jalkojeni jatkona sen mahtavia juuria. Olen usein seissyt saman kannon päällä ja tuntenut sen juuret ominani. Kaivautunut niitä pitkin syvälle maan syliin, suojaan pimeään ja turvalliseen maaäidin kohtuun. Juurruttanut itseni ja seissyt siinä vakaana milloin tuulessa ja sateessa tai polttavassa auringon paahteessa.

Siinä seistessäni tunnen sen maasta huokuvan voiman, joka juuria pitkin matkaa ylös kohti puun runkoa ja oksia, muuttuen lehdiksi, kukiksi, jotka lopulta kypsyvät hedelmiksi. Keskustelen hiljaa naapuripuiden kanssa, huojun niiden mukana ja annan juurieni kietoutua tiukemmin tutun metsän juurien ympärille. Siinä tulen osaksi metsää, osaksi maailmaa. Annan sieluni juurten kasvaa syvälle tähän planeettaan,tähän maahan, tähän metsään.

Mietin puita jotka ovat saaneet olla siellä vuosikymmeniä, jopa satoja vuosia, ja kaikkea sitä mitä ne ovat siellä nähneet ja kokeneet. Jopa tämä puu, jolla seison. Vaikka se on katkaistu vuosia sitten se sattuu seisomaan keskellä polkua. En tiedä onko polku muodostunut siihen puun sahaamisen jälkeen vai onko polku jo kulkenut puun ympäriltä aiemmin. Mutta yhä edelleen sen juuret ovat siinä voimakkaana enkä varmasti ole ainoa, joka siihen kipuaa seisomaan ja levittää kätensä tuuleen latvaksi ottamaan vastaan taivaalta valon energioita ja samalla imee maan voimaa noiden juurien kautta itseensä. Kenties antaen puulle osan omasta energiastaan tai välittäen taivaan energioita sen juurille. Niin vahvana ne yhä siinä ovat, ikäänkuin ne olisivat yhä elossa.

Toisaalta sanotaan, että ihmisen fyysiset juuret ovat suolistossa. Sieltä meidän juuremme imevät ravintoa ja nesteitä kehoon samalla tavalla, kuin kasvi saa ravinteensa suoraan maaemon muhevasta mullasta. Samoin kuin kasvin juuret heikossa tai vääränlaisessa maaperässä myös ihmisen juuret vaurioituvat, jos syömme huonolaatuista tai itsellemme vääränlaista ruokaa. Se ei enää ravitse meitä, vaan muutumme heikoiksi ja huonovointisiksi. Emme voi kukoistaa ja kantaa hedelmää. Se, mitä syöt, on sinun maaperäsi, äitimaa sisälläsi sinun juurillesi. Jos pidämme huolta myös näistä juurista sisällämme voimme fyysisesti, mutta myöskin henkisesti paremmin.

Samoin jos kasvin irrottaa ja siirtää paikasta toiseen, sillä kestää aikansa kunnes sen juuret taas vahvistuvat. Ensin se nuokkuu, saattaa jopa tiputtaa lehtiä, kunnes juuret löytävät taas uudelleen yhteyden maahan, kasvi saa jälleen vettä ja ravinteita, jolloin se alkaa virkoamaan. Paikasta sekä maaperästä riippuen se voi ruveta kukoistamaan aivan uudella tavalla. Samoin käy ihmiselle, meidän juuremme vahvistuvat kun löydämme oman paikkamme ja annamme juuriemme kasvaa siihen. Jatkuva muuttaminen ja epävarmuus eivät anna meille mahdollisuutta vahvistua ja kasvaa täyteen mittaamme. Toki on heitäkin, joiden juuret ovat ilmassa, heitä jotka kukoistavat kulkiessaan.

Henkiset juuremme puolestaan liittyvät perinteisiin, joita olemme saaneet perintönä omalta heimoltamme, suvultamme, ihmiskunnalta ja perheeltämme. Henkiset juuret ovat niitä tarinoita, myyttejä, joita meille on kerrottu lapsesta saakka. Ne ovat niitä tapoja, joilla hahmotamme maailman, olipa se tarina sitten tarina Väinämöisestä, Ukkosesta, rumasta ankanpoikasesta tai tarina siitä miten ihmisen kuuluu elää tai miten maailma toimii. Olemme monelta osin kadottaneet omat tarinamme ja sen takia niin moni kokee juurettomuutta, irrallisuutta.

Meille on kerrottu jonkun toisen tarinoita ja olemme erehtyneet pitämään niitä ominamme. Tai olemme halunneet olla kuin joku muu ja matkineet tätä toista kadottaen itsemme. Ne toisetkin tarinat voivat olla hyvä lisä meille, ravita meitä, mutta eivät koskaan voi korvata omaa henkistä maaperäämme.

Meidänkin heimomme on upeasta Kalevalasta huolimatta kadottanut suuren osan omista tarinoistaan, omista juuristamme historian huminoihin. Jo aikaa ennen Kalevalan kokoamista. Meidän tarinamme on vaihdettu tarinoihin, jotka eivät ole meidän omiamme, vaan jonkun muun tarinoita, jonkun muun juuria. Ne eivät ravitse meitä samalla tavoin kuin omat juuremme. Ne eivät ole se maaperä jossa me kukoistamme täydessä loistossamme.

Onneksi meillä on niitä tarinoiden palasia. Niitä luita, joista koota omien tarinoidemme luurangot kokoon ja laulaa niiden päälle lihat ja nahkat, rinnat, elimet ja hiukset ja silmät ja kaikki muu tarvittava. 

Meissä on se voima ja tieto piilotettuna sisimpäämme ja monet oman perinteensä kantajat ympäri maailmaa laulavat omia laulujaan ja kertovat tarinoita. Ne tarinat eivät kerro vain menneestä maailmasta, vaan nykyisestä ja tulevasta. Ne ovat osa meitä ja meidän elämäämme, kuin juuret jotka ravitsevat henkeämme saaden sielumme kukoistamaan. Ne pitävät perinteet elossa. Myös sinä kuulet ja näet ne, myös minä, me täällä ja niin monet ympärillämme. Ne tarinat elävät sinussa kun vaan opit löytämään tiesi niiden luo ja kuuntelemaan niitä. Annat juuriesi kasvaa ja otat niiden tarjoaman voiman osaksi itseäsi.

🌳🌿🌱

Sydänlangan vuosikokous pidettiin viime viikolla Rääkkylässä vpj Jenni Örnin luona. Oli mukavaa kokoontua yhteen pitkästä aikaa, tuntui että visiot ja unelmat lähtivät oikein liitämään. Kokoontumisia onkin nyt luvassa lisää, jatketaan yhteisten suunnitelmien punomista erilaisissa merkeissä.

Hallitus jatkaa samalta pohjalta, tällä kertaa puheenjohtajana Jussi Sinkkonen, varapuheenjohtajana Jenni Örn, taloudenhoitajana Jehki Potkonen ja hallituksen varajäsenenä Kiira Parikka.

Tulevan kauden teemasanaksi nousi 'sydänjuuret'. Vahvistetaan yhteyttä juuriimme, ja asioihin jotka saavat sydämen väräjämään, hyvällä tavalla 💓. 

Upeita juttuja taas ollaan yhdessä luomassa, retkiä, seikkailuita, työpajoja, savusaunailtoja, yhdessä tekemistä ja kokemista.




torstai 9. heinäkuuta 2020

Vuosikokouskutsu 2020


kuva: JENNI ÖRN

toimikausi
2 0 2 0 - 2 0 2 1

Tervetuloa 
Maaseutuyhdistys Sydänlanka ry:n 
vuosikokoukseen

Torstaina 23.7. klo 15
os. Salokyläntie 827, RÄÄKKYLÄ

Vuosikokous aloitetaan yhteisellä kollaasilla ja unelmointityöpajalla. Ota mukaan asia, joka tekee sinut onnelliseksi; se voi olla kuvaa, musiikkia, esine, idea, nautittava asia tai jokin muu. Herätellään aistit ja luodaan uutta, tutkitaan mahdollisuuksia, esitellään ideamme ja toiveemme yhteisesti. Luovuuteen johdattelevat Mari Salmela, Jussi Sinkkonen ja Jenni Örn.

Yhteiseen pitopöytään kokoonnutaan klo 17 aikaan (pitopöytään saa kernaasti tuoda myös omia tuliaisia) ja viralliseen kokoustamiseen tähdätään klo 18 alkaen.

Saunomista ei tälläkään kertaa ole unohdettu, Jennin savusauna lämpiää iltaa kohden.

- -

Vuosikokouksen askeljärjestys:

Kokouksen avaaminen
Kokouksen järjestäytyminen
Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Esityslistan hyväksyminen
Esitetään ja vahvistetaan tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto 2019-2020
Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen kuluvalle kaudelle 2020-2021
Hallituksen puheenjohtajan valinta
Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta
Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta, sekä jäsenmaksujen suuruuden määrittämien
Tili- ja vastuuvapauksien myöntäminen velvollisille
Sääntöjen muutokset
Muut esille tulevat asia
Kokouksen päättäminen


Sydämellisesti,

Maaseutuyhdistys Sydänlangan hallitus
puheenjohtaja Jehki Potkonen
varapuheenjohtaja Jenni Örn / 040 448 2771
taloudenhoitaja Jussi Sinkkonen / p. 040 141 8448
yht.tiedot: sydanlankary@gmail.com


kuva: JENNI ÖRN

lauantai 30. toukokuuta 2020

Kohopenkki- ja Huovutustyöpaja NomadTownissa

Kohopenkkityöpaja järjestetään Joensuun NomadTownissa kesäkuussa keskiviikkona 10.6. klo 10-17

Poikkeusolojen hellittäessä Sydänlangalta varmistui muutama tapahtuma NomadTowniin vielä ennen kuin NomadTown S.T.O.P. -projektin puolivuotinen rahoituskausi kesäkuun lopussa päättyy.

Mukavaa, että kaikesta mullistuksesta huolimatta pääsemme järjestämään muutaman lähikokoontumisen. Järjestettäviä työpajoja tukee EU-rahoitteinen Bridge 47 – Building Global Citizenship -hanke (bridge47.org).


Huom: Muistetaanhan pitää hygieniasta ja turvaväleistä huolta työpajojen aikana. Älä osallistu jos olet kipeänä tai oireinen.

Ilmoittaudu työpajoihin Facebookissa tai lähettämällä s-postia Sydänlangalle: sydanlankary@gmail.com

Kohopenkkityöpaja

kesäkuussa torstaina 11.6. klo 10-17

Kohopenkki on ikiaikainen rakenne, joka tarjoaa puutarhaan esteettisyyttä ja konkreettista hyötyä. Koholla olevalla kasvipenkillä on sinällään jo etunsa, mutta miten perustaa se niin, että ravinteita riittää vielä tuleville vuosillekin. Tai miten voidaan kerätä auringon energiaa lämmöksi aremmille kasveille? Ainakin näihin kysymyksiin pureudumme työpajan aikana, sekä valmistamme yhdessä kohopenkin. Kurssilla mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen.
Työpajan vetää puutarhuri Jehki Potkonen.

FB: www.facebook.com/events/237067254266920/




Raakavilla Huovutustyöpaja

kesäkuussa sunnuntaina 28.6. klo 10-16

Huovutetaan perinteisellä vesihuovutustekniikalla käsittelemättöntä lampaanvillaa. Villat karstataan ensin pajukeppien avulla.Kurssilla käytettävä villa on paikallisen luomutilan ylijäämävillaa.
Sopii koko perheelle, lapset ja kotieläimet tervetulleita!
Järjestetään ulkoilmassa, mutta NomadTownJoensuun kota tarjoaa katoksen.
Prosessi on kostea ja hieman sotkuinen, joten varaathan työhön sopivaa vaatetta mukaan!

Mukaan tarvitset:
Pala mäntysuopaa
Vanha puuvillalakana
Ämpäri ja pieni muovinen kulho/astia

Vapaa pääsy! (max. 10 osallistujaa)

Järjestäjät:
Karoliina Arvilommi and Roderick Welch of Värtsilä


sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Innostu villivihanneksista -videot verkossa

Osana EU-rahotteista Bridge 47 – Building Global Citizenship -hanketta siirrämme verkkoon osan kevään työpajoista. Nyt vuorossa villivihannesopastusta:

- Osa 1 : Tuttuja kasveja (https://youtu.be/2PzJswSP0Hc)

- Osa 2 : Ravintoaineet talteen (https://youtu.be/Jzi-A-Fqats)


- Osa 3 : Spontaani villipesto (https://youtu.be/jji1EG82I_8)



Videolla luonnonvaratuottaja Jussi Sinkkonen käy tuttuja villikasveja läpi ja antaa vinkkejä niiden käyttöön.


Vlliruokapäivä NomadTownissa kesäkuussa!

keskiviikkona 10.6. klo 10-18

Tutustuimme villivihannesten tunnistamiseen, keruuseen, säilöntään ja kokkailuun eräopas-villiruokakokki Jani Martikaisen ja luonnonvaratuottaja Jussi Sinkkosen opastuksella. Teimme yhdessä villivihanneshapatteen myöhemmin jaettavaksi ja valmistimme erähengessä villiruokaa avotulella.

Tapahtuma oli osa EU-rahoitteista NomadTown S.T.O.P. -projektia ja sitä tuki Bridge 47 – Building Global Citizenship -hanke (bridge47.org).

Osana Bridge47-projektia työpaja dokumentoitiin. Osallistujat antoivat suostumuksen kuvien ja videoiden käyttöön Maaseutuyhdistys Sydänlanka ry:n NomadTown S.T.O.P. -projektin julkaisuihin ja raportointiin liittyen.



maanantai 4. toukokuuta 2020

Kylvö- ja koulinta – Sydänlangan puutarhaopetus verkossa


Koulintaotteita Sydänlangan taimivideolta.


Osana Sydänlangan puutarhatoimintaa järjestämme Taimienvaihtopiirin. Facebook eventtiin tai Sydänlangan Googlegroups -ryhmään (sydanlanka@googlegroups.com) voit lähettää kuvan omista vaihdokastaimista ja käydä vaihtokauppaa muiden taimikasvattajien kanssa
(Googlegroups- ryhmään liittyminen edellyttää ilmoittautumista osoitteeseen sydanlankary@gmail.com).

Jos sinulla ei vielä ole taimia katso alkuun päästäksesi Sydänlangan opetusvideo aiheesta. Nyt on vielä hyvä aika kylvää taimet multaan. Videolla puutarhuri Jehki Potkonen kertoo vinkkejä taimetukseen;

KYLVÖ:


Tokassa osassa käydään läpi koulinta - tarkista videolta miten se hoituu;


KOULINTA:


Taimivaihdoista voit sopia esim. tämän tapahtuman kautta, mutta vaihto tehdään osapuolten kesken suoraan – tarvittaessa ystävällisten välikäsien kautta perille toimitettuna.


▓▓▒░░▒▓▓▒░░▒▓▓▒░░▒▓▓▒░░▒▓▓

SYDÄNLANGAN KEVÄT 2020
Sydänlangan taimivideot ovat osa EU-rahoitteista NomadTown S.T.O.P. -projektia ja sitä tukee Bridge 47 – Building Global Citizenship -hanke (bridge47.org). Poikkeusolojen vuoksi tutkimme rahoittajan kanssa mahdollisuutta siirtää verkkoon muitakin tälle keväälle aiottuja työpajoja.

Keväällä-kesällä 2020 voit osallistua Sydänlangan touhuihin myös käytännön tasolla mm.

- Peltopeikkojen Niemessä Polvijärvellä, liity Peikkojen ryhmään ja ota vastaan opit esim. oman palstan perustamiseksi:
https://www.facebook.com/groups/2463568830404011/

- Joensuun NomadTownin puutarha- ja pihatalkoiden parissa;
NomadTownJoensuu Kulhossa tarjoaa monenlaista muutakin kestävään elämäntapaan tähtäävää rakentamista.

- kukkaniittytalkoiden ja muiden Sydänlangan kesätapahtumien merkeissä (tapahtumista ilmoitellaan)

Osallistumista yhdessä tekemiseen ja talkoiluun ei ole estetty, mutta kukin tekee sen oman harkintansa mukaan. Talkoista, tapahtumista ja projekti-ideoista ja muista visioista tiedotetaan tarkemmin Sydänlangan Googlegroups -ryhmän kautta. Laita vaikka viestiä (sydanlankary@gmail.com) jos tahdot liittyä ryhmään!


▓▓▒░░▒▓▓▒░░▒▓▓▒░░▒▓▓▒░░▒▓▓

IN ENGLISH:
As part of Sydänlanka's garden activities, we organize a Seedling Sharing Circle. On the event page and in the Sydänlanka Googlegroups (sydanlanka@googlegroups.com) you can send a photo of your own seedlings and trade with other seedling growers.

If you don’t have seedlings yet, check out the Sydänlanka tutorial video on the subject. Now is still a good time to sow the seeds. In the video, gardener Jehki Potkonen tells tips on planting;
https://youtu.be/V9ot0vzteSs

The second section goes trough the pricking out of the seedlings
– check the video to see how it is handled;
https://youtu.be/Xyr7zqXDnYQ

You can agree on the trade of seedlings, for example, via this event page, and the actual trades will be handled directly between the traders – if necessary through friendly helping hands.


▓▓▒░░▒▓▓▒░░▒▓▓▒░░▒▓▓▒░░▒▓▓

SYDÄNLANKA SPRING 2020
Sydänlanka seedling videos are part of EU funding NomadTown S.T.O.P. project and is supported by the Bridge 47 – Building Global Citizenship (bridge47.org). Due to exceptional circumstances, we are exploring the possibility with the funder whether the workshops could be transferred online this spring.

In the spring and summer of 2020, you can also participate in Sydänlanka's activities on a practical level, e.g.

- join the Peltopeikot -group and learn how to set up your own garden allotment in Polvijärvi (Niinisaari):
https://www.facebook.com/groups/2463568830404011/

- NomadTownJoensuu (Kulho) offers a wide range of other sustainable lifestyle construction, also gardening

- also planned: Flower Meadow Workshop (event to be announced)

Participation in doing things together and helping is not prevented, but everyone does it at their own discretion. More information about plans, events and project ideas is provided through the Sydänlanka Googlegroups. Post a message (sydanlankary@gmail.com) if you want to join the group!

torstai 23. tammikuuta 2020

NomadTown S.T.O.P.


Uuden kaksikymmentäluvun koittaessa Maaseutuyhdistys Sydänlanka ry kutsuu ihmiset yhteen tutkimaan valintoja ja uudelleenarvioimaan nykyistä elämäntapaamme. Keskustelu ja oppiminen kestävän elämän edellytyksistä jatkuu.

Selviytymistilanteisiin liittyvä muistisääntö S.T.O.P. merkitsee Seisahtumista, Tilanteen tuumimista, Orientoitumista, tarkkailua ja Päättämistä suunnitelmasta tilanteessa. Alunperin englanniksi: Stand, Think, Observe, Plan.

Pysähdymme ja mietimme uudelleen: ympäristöä, yhteisöllisyyttä, läsnäoloa, kuluttamista, luonnon resursseja ja elämän perusedellytyksiä. Isoja kokonaisuuksia, mutta lähdemme kevyesti liikkeelle.
– Jokainen suuri matka alkaa yhdellä askeleella (Lao Tzu)

Sydänlangan työpajat tarjoavat luonnonläheistä toimintaa ja yhdessä oppimista laidasta laitaan.

S.T.O.P. -projektin puitteissa innostamme kaikkia mukaan opettelemaan mm. selviytymis- ja luontotaitoja, omavaraisuutta, puutarhanhoitoa, luonnon antimien käyttöä, sekä liikkumisen ja käyttöelektroniikan lo-techin rakentelua.

Miten oppia elämään kestävämmin? Miten kerätä ravintoa ja kasvattaa ruokaa? Miten toimia yhteisönä ja tehdä yhteistyötä? Miten pärjätä vähemmällä? Miten tehdä kestäviä valintoja omassa ympäristössä?

Jokainen täydenkuun aika on omistettu FullMoonFullStop -tilaisuudelle, jonka myötä pysähdymme, tarkkailemme, arvioimme ja laadimme jatkosuunnitelmat. Joitakin työpajoja on sovittu jo, mutta muuten tapahtumien aikataulu tarkentuu kevään mittaan.

NomadTown S.T.O.P. on osa EU-rahoitteista Bridge 47 – Building Global Citizenship -hanketta. - www.bridge47.org


-> NomadTown S.T.O.P. IN ENGLISH


maanantai 12. elokuuta 2019

Sydänlangan Kyläkiertueen tapahtumia



Kiinnostaako sinua luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen? Tarvitsetko työvälineitä säilöntään tai opastusta niiden käytössä? Onko sinulla raaka-aineita pihassa tai puutarhassa, joita tahtoisit hyödyntää monipuolisemmin? Kaipaatko yhteistä tekemistä ja talkoilua hyvässä hengessä? Tahdotko olla omavaraisempi ja tehdä ekologisempia valintoja? 


Sydänlangan Kyläkiertue tarjoaa kesällä 2019 mm.
puutarha- ja 
- ruokatapahtumia sekä 
- tanssi- ja iltamaohjelmaa.


Kyläkiertue kulkee sinne missä tekemistä kaivataan.
Tarjoa puitteet niin pidetään talkoot!


Tai jos järjestät tapahtumaa ja kaipaat ohjelmaan luonnonläheistä kurssia tai työpajaa niin voit olla yhteydessä Kyläkiertueen koordinoijaan:

Maaseutuyhdistys Sydänlanka ry
sydanlankary@gmail.com
040 141 8448 / Jussi Sinkkonen


Sydänlanka tarjoaa ELO-LOKAKUUSSA mm. seuraavanlaisia työpajoja ja tapahtumia, joista osa on Kyläkiertue -hankkeen tukemia :

ke 14.8.  🔥NUOTIOTANSSIT - Joensuu, Pyhäselän Vainolahden rantametsissä  klo 18.30-19.30

la 17.8. 🌳 KYLÄKIERTUE PUISTOJUHLASSA - Joensuu, Kirjurinkadulla Resinapuistossa klo 15-

su 18.8. 🌸 KYLÄKIERTUE KUKKAKUHHAUKSESSA - myyjäiset ja työpajaesittelyt, jaossa keruukalentereita, pestoreseptejä, bokashiohjeita, kombuchan maistajaiset klo 10-17

su 25.8. 🌼 SALVATYÖPAJA -Joensuun Sinkkolan kotieläinpihassa klo 12-13

ke 28.8. 💥PENTTILÄN PROGETANSSIT -Penttilän ‘jätemäellä’  klo  18.30-19.30
Lisätietoja : Jussi / 040 141 8448

su 1.9.  🍁 TALKOOT MUSTAMÄESSÄ - NomadtownJoensuu, Kulhontie 94
Lisätietoja : Huck / 044 356 6663

su 8.9. 🥀 KASVIVÄRJÄYS - työpaja Pyhäselän Nivassa (Nivantie 48) klo 14-
Lisätietoja : Jenni / 040 448 2771

su 8.9. 🍄 SIENIRETKI MUSTAMÄESSÄ - NomadtownJoensuu, Kulhontie 94
Lisätietoja : Huck / 044 356 6663


to 26.9. 🎻 GOPIJANTRA-soitinrakennustyöpaja kierrätysmateriaaleista Joensuussa Taidekeskus Ahjossa (Kirkkokatu 23) klo 10-17, materiaalimaksu 10€
FB: www.facebook.com/events/2285510864896752/
Lisätietoja : Roderick / 040 731 3535

su 29.9.  Hapatusklubi ja SYKSYN SADON SÄILÖNTÄÄ - hapankaali, hapansienet, kimchi, mausteiset kesäkurpitsahapatteet jne.  - Polvijärven Niinisaaressa
Lisätietoja : Jussi / 040 141 8448

la 12.10.  GIMP - Graafisen suunnittelun koulutus - Joensuun Taitokorttelissa klo 12-17, osallistumismaksu 35€ (Sydänlangan jäsenille 20€)


Osallistujille kaikki Kyläkiertueen työpajat ja kurssit ovat pääsääntöisesti ilmaisia (osassa materiaalimaksu) ja kaikille avoimia. Maksullisten tapahtumien yhteydessä järjestettävät tapahtumat kuuluvat päätapahtuman lipun hintaan.

Teemme yhteistyötä kaikenlaisten, -kokoisten, -näköisten ja näkymättömienkin otusten, rihmastojen, organismien ja organisaatioiden kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä! :)
Kyläkiertuetta koordinoi Maaseutuyhdistys Sydänlanka ry ja tapahtumia tukee OLVI-säätiö.
Lisätietoa toiminnastamme löydät nettisivuiltamme:

www.sydanlanka.blogspot.fi





Kesällä 2019 järjestimme myös : 

🌼 11.5. Pajot Jarmankat  -villipestotyöpajan Kontiolahden Pajot-festareilla
   🌼 18.5. Villivihannesten Hapatusklubin  Pyhäselän Nivassa 🎻 5.6. Poppelikunnaan tanssi-ilot Joensuun Honkaniemessä 🎤 ke 17.7. PAJOT KARAOKEN Kolin Ryynäsessä 🌼 la 20.7. SALVATYÖPAJAN kesän kukista - ILOfesteillä 🔨 ti 6.8. KUKKIA, KASVEJA JA VASAROITA –tekstiilin kuviointityöpajan Rikkaveelläry 
🌼 la 10.8. YRTTISPIRAALITYÖPAJAN Pyhäselän Nivassa...


maanantai 8. heinäkuuta 2019

V u o s i k o k o u s k u t s u

toimikausi
2 0 1 9 - 2 0 2 0

Tervetuloa Maaseutuyhdistys Sydänlangan vuosikokoukseen

Maanantaina 22.7. klo 19
os. Nivantie 48, HAMMASLAHTI

Ennen vuosikokousta purkitetaan toukokuun Hapatusklubin Nivassa kerätyt villivihannekset (vuohenputket, nokkoset yms.) n. klo 17 eteenpäin. Etenkin Hapatusklubin osallistujia toivotaan paikalle, mutta kaikki tervetulleita maistelemaan.

Saunomista ei tälläkään kertaa ole unohdettu, joten sauna- ja uimakamppeet mukaan! Pyhäselän rannassa lämpiää rantasauna.

- -

Vuosikokouksen askeljärjestys:

Kokouksen avaaminen
Kokouksen järjestäytyminen
Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Esityslistan hyväksyminen
Esitetään ja vahvistetaan tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto 2018-2019
Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen seuraavalle kaudelle 2019-2020
Hallituksen puheenjohtajan valinta
Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta
Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta, sekä jäsenmaksujen suuruuden määrittämien
Tili- ja vastuuvapauksien myöntäminen velvollisille
Sääntöjen muutokset
Muut esille tulevat asia
Kokouksen päättäminen


Terveisin,
Maaseutuyhdistys Sydänlangan hallitus
yht.tiedot: sydanlankary@gmail.com / p. 040 141 8448

torstai 18. huhtikuuta 2019

Villivihannekset ravintona


Villivihannesten ravintokäytössä on järkeä – tarjolla on loputon resurssi täysin ympäristöystävällistä raaka-ainetta, jonka ravintoarvo päihittää mennen tullen viljeltäväksi jalostetut ravintolajikkeet puhumattakaan tehoviljellyistä salaateista ja vihanneksista.

Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta? No, ei se liian hyvää ole. Kun ihminen on saavutettuihin mukavuuksiin ja mietoihin makuihin kerran tottunut saattaa villiravinnossa olla vähän pureskeltavaa. Suolisto kiittää kun on kuitua ja ravinnetiheyttä, mutta mitenkäs on makuelämyksen laita?
Tarjolla on loputon resurssi täysin ympäristöystävällistä raaka-ainetta, jonka ravintoarvo päihittää mennen tullen viljeltäväksi jalostetut ravintolajikkeet.

Asiaa on selvitetty! Villivihanneksista saadaan kelpo ateria tai lisuke kun tutustutaan vähän makuoppiin. Tasapainoinen makuelämys syntyy yhdistelemällä sopivasti perusmakuja; makeutta, suolaisuutta, happamuutta ja karvautta. Etenkin karvaus on villivihanneksille tyypillistä, sillä niitä ei ole jalostamalla kesytetty hyödyllisistä suoja- ja ravintoaineistaan luopumaan. Karvas maku ei ole tyypillisesti himoittu, mutta sitä voidaan taltuttaa lisäämällä muita perusmakuja. Lopputulos vie rikkaudessaan kielen mennessään!

Vuohenputkia matkalla keittiöön. Kuva: Jenni Örn



Vinegrettet ja villipestot

Helpoin keino taltuttaa vaikkapa voikukan karvaus on tarjota se vinegretten kanssa. Sitruunainen vinegrette valmistetaan sekoittamalla oliiviöljyyn sitruunamehua, suolaa ja pippuria. Herkullisia variaatioita syntyy viinietikkaa, hunajaa ja sinappia käyttämällä.

Tältä pohjalta päästään tekemään villipestoa, joka on yksi suosituimmista villivihannesten jatkojalosteista. Tuorepesto syntyy hienontamalla kevään villivihannekset pyreeksi ja sekoittamalla ne suolaisen vinegretten ja paahdettujen siementen kanssa tahnaksi.

Voikukkapeston kanssa toimii parhaiten mausteena sinappi kun taas nokkospesto on taivaallista valkosipulin kanssa. Vuohenputkipestoa olemme tarjonneet usein vuohenjuuston kanssa, mutta tässä kohdin kyse on vähemmän ravintotieteestä ja enemmän etymologisesta leikittelystä ainesosien kanssa.

Hapatetuista villivihanneksista syntyy pesto samalla tavalla kuin tuoreista, mutta hapatettujen rakenne on maitohappokäymisen ansiosta valmiiksi suussa sulavampi ja vaivattomampi hienontaa. Hapatettujen vihannesten hapokkuus, suolaisuus ja säilyvyys ovat nekin peston teossa eduksi.

Sydänlangan tulevissa Hapatusklubeissa säilötään kevään tullen myös villivihanneksia yhteisöllisesti!


teksti: Jussi Sinkkonen

Keruuretket


Kaikki alkaa siitä, että mennään luontoon. Hortoilemaan. Mielellään tutuille paikoille – takapihalle, niitylle, vanhalle peltomaalle, puistoon, metsään – tarpeeksi kauas liikenteen saasteista.

Poimulehti. Kuva: Jenni Örn
Useimmilla saattaa olla entuudestaan jonkinlainen käsitys syötävistä rikkaruohoista. Parhaassa tapauksessa on päässyt seuraamaan niiden elinkaarta ja esiintyvyyttä jo vuosia lähietäisyydeltä. Satoisimmat rikkaruohot ovat myös niitä jotka useimmiten päätyvät keräilijän lautaselle. Ne on helppo tunnistaa ja ne kasvavat vuodesta toiseen samoilla paikoilla.

Keruuretkillä käydään läpi syötävien kasvien tuntomerkkejä kädestä pitäen ja kirja kädessä. Pikkuhiljaa kasvit painuvat muistiin ja niitä alkaa löytää ympäristöstä kuin itsestään. Jo kolmella kasvilla pääsee hyvin alkuun. Kevään ja alkukesän kestosuosikkeja ovat vuohenputki, nokkonen ja voikukka. Toki kesän edetessä kerättävää lajistoa löytyy lukemattoman paljon enemmänkin ja kun vauhtiin pääsee uutta kokeiltavaa ja hämmästeltävää riittääkin vuosiksi eteenpäin.

Mukava keruupäivä tapahtuu hyvässä seurassa tutussa puutarhassa tuttujen kasvien kanssa.
Sydänlangan aktiivit ovat usean vuoden ajan ammentaneet rihmastojensa puutarhoista ja villistä lähiluonnosta ravintoainesta ja rohtoa. Säilöntämenetelminä mm. kuivaaminen, hapattaminen, pakastaminen, tinktuurat, liköörit jne. Olemme kartoittaneet ja vaalineet hyviä keruupaikkoja ja hoitaneet puutarhoja niin, että yhä helpommin olisi villiä ja puolivilliä ravintoa tarjolla. On tuttuja paikkoja, puhtaita paikkoja ja vähitellen kasvavat myös puolivillit  monivuotiset villivihannesten seurana. Tänä vuonna rihmasto jatkaa levittäytymistä. 

Mukava keruupäivä tapahtuu hyvässä seurassa tutussa puutarhassa tuttujen kasvien kanssa. Ihmiset kokoontuvat keräilemään ja säilömään yhteisöllisesti – yhdessä saadaan enemmän aikaiseksi ja yhä enemmän talteen siitä runsaudesta, jota ympäristö tarjoaa. Sydänlangan aktiivit ovat kehittäneet toimivia ratkaisuja mm. keruusaaliin kuivaamiseen ja hapattamiseen. Jos kiinnostaa säilöä enempi lähiluonnon antimia, mutta ei ole ihan varma mitä kaikkea koko prosessi vaatii, kannattaa osallistua keruuretkiin ja -porukoihin. Kokeneemmat opastavat aloittelijoita syötävien kasvien ja rohdosten tunnistamisessa.

Sellaisia ovat Sydänlangan keruuretket. Tai ne voivat olla kokeilevia tutkimusmatkoja entuudestaan tuntemattomaan villiin ympäristöön, uusien esiintymien bongaamista, uusien makujen kokeilemista, uusien vuorovaikutussuhteiden luomista oman ympäristönsä kanssa, virittäytymistä luonnon taajuuksille, virittäytymistä luonnon tarjoamille ideoille ja inspiraatiolle. Hämmästeltävää ja kokeiltavaa luonnossa riittää. 

Vuohenputkipelto. Kuva. Jussi Sinkkonen



Vuohenputket ja puiden silmut

Villivihanneskausi alkaa siitä kun puiden silmut tulevat esiin ja pienet vuohenputket ilmestyvät laajoina mattoina pihamaalle. Koivun ja vaahteran silmut ovat tervetullut ravintopommi talven jäljiltä ja vuohenputki vanhana luostarivihanneksena käy täydestä ravinnosta. Nuoret suppuiset vuohenputket ovat raikkaan pähkinäisen makuisia ja sopivat suoraan salaatiksi tai sitten kastikkeisiin, munakkaisiin, muhennoksiin ja pestoihin jne. Niitä voi myös hapattaa ja ne sopivatkin siihen tarkoitukseen erinomaisesti.


Nokkonen ja maitohorsma

Vuohenputket saavat pian seurakseen nuoret nokkoskasvustot ja maasta sojottavat maitohorsman versot. Ne ovat todellista voimaruokaa. Varsinkin nokkoset ovat ravinnetihein, ravintopitoisin ja terveellisin vihanneskasvi mitä maasta löytyy. Pientä kähärää kasvustoa saa kerättyä kevään ensimmäisiin villivihannespaistoksiin vaikka saksimalla, mutta keräämiseen vauhtiin pääsee vasta sitten kun nokkoset ovat kasvaneet 25 cm korkeiksi. Sellaisena nuorena ja hentoisena nokkonen on aina vartta myöten käyttökelpoinen. Myöhemmin kesällä nokkosesta kannattaa napsia vain latvat pannulle ja jättää muu kasvi varsineen maahan kasvamaan.

Kesäkuussa, kun nokkoset ovat jo hujahtaneet pitkiksi ja varret sitkeiksi, niiden lehtiä kannattaa kerätä kuivattavaksi. Kuivatuista lehdistä saa erinomaista ravintolisää ja vihreää voimanlähdettä käytettäväksi koko vuodeksi.

Nokkosta ei pidä kerätä typpipitoisista paikoista kuten kompostista tai huussin perältä, eikä kovin mehevämultaisesta maasta haitallisten nitraattien takia. Jos keruupaikka on epäilyttävä odota kolmen aurinkoisen päivän ajan, jolloin nitraatit ehtivät muuntua harmittomaan muotoon.

Nuori maitohorsma on suosittu parsan tavoin käytettävä villivihannes. Voissa paistetut tai öljymarinoidut grillatut versot ovat suurta herkkua. Nuoria versoja on nopea kerätä ja niitä voi pakastaa tai säilöä etikka- tai hapansäilykkeinä.

Horsman lehdet muuttuvat kitkeriksi vanhetessaan, mutta ne ovat edelleen käyttökelpoista riittoisaa raakaa-ainetta salaatteihin ja kastikkeisiin kun lehdet hienontaa ja maun tasapainottaa vaikka sitruunalla. Horsman kanssa sopivat hyvin makupareiksi mm. herne, tomaatti ja sinappiset kastikkeet. Kuivattuja horsman lehtiä on hiostettu teeainekseksi ja juotu vatsaa vahvistana teenä. Samalla tavalla horsman lehtien hapattaminen parantaa niiden makua ja hapansäilötyt horsman lehdet ovatkin mitä raikkain raaka-aine hapansalaateille. Luonnollisesti aimo annoksella probioottista vahvistusta.


Myrkylliset näköislajit


MyrkkykeisoCicuta virosa.

On varoittava sekoittamasta vuohenputkea myrkkykeisoon, joka on märillä paikoilla esiintyvä tappavan myrkyllinen monivuotinen, paksujuurinen sarjakukkaiskasvi. Etenkin mökkirannoilla ja rantaniityillä on oltava erityisen varovainen, sillä näillä alueilla myrkkykeisot ja vuohenputket voivat kasvaa sekaisin.

Muita vuohenputken myrkyllisiä matkijoita ovat myrkkykatko ja hukanputki, jotka ovat myös hyvin myrkyllisiä.

Onneksi vuohenputki ei kuitenkaan erehdyttävästi muistuta mitään näistä. Jos kerää tutusta kotipihasta ja on tunnistanut kasvualueet täysikasvuisista vuohenputkista, on suhteellisen helppo tunnistaa vuohenputki nuorenakin samalta alueelta. Helposti sen sekoittaa vain yksittäin kasvavaan karhunputkeen. Karhunputki on kuitenkin sopivissa määrin turvallinen villivihannes, vaikkakin voimakkaan makuinen ja rohtovaikutuksia omaava.

Nuoret maitohorsmat voi sekoittaa rannoilla viihtyviin lievästi myrkyllisiin ranta-alpiin ja terttu-alpiin. Ne kasvavat kuitenkin matalassa vedessä tai aivan vesirajan tuntumassa, joten maalta kerättäessä maitohorsmaa tuskin pääsee niihin sekoittamaan. Ranta-alvissa lehdet ovat vastakkain tai 3-4 lehden kiehkuroina ja lehden alapinta on karvainen. Nuori terttualvin lehdet ovat karvattomat.

Nopeasti katsottuna voi kielon versojakin erehtyä luulemaan maitohorsmaksi, mutta lähemmässä tarkastelussa erot ovat kyllä selvät. Kielo on kuitenkin yleinen metsänreunoilla, hakkuuaukeilla ja voimalinjojen alapuolella – paikoissa joista maitohorsmaakin on hyvä etsiä.


Villivihanneksia satokauden ja ympäristön mukaan

Kesän edetessä yhä enemmän ravintoa on saatavana ympäristöstä. Keruuretkillä etsitään sillä hetkellä ja siinä ympäristössä parhaiten hyödynnettävissä olevat ainekset.

Kevät-kesällä käyttökelpoisia ovat mm. nokkoset, koiranputket ja karhunputket, poimulehdet, ratamon lehdet, voikukan lehdet ja siankärsämön lehdet, pienissä määrin vaahteran taimet ja koivunsilmut, vaahteran kukat ja pajun kukat, kokonaiset peltokanankaalit (sitkeimpiä varsia lukkuunottamatta), nuoret ohdakkeet, valvatin lehdet, suolaheinät sekä mustaherukan, punaherukan ja vadelman lehdet.

Kesäkuun kynnyksellä puhkeavat männyt kukkaan ja 1-2 viikon ajan on mahdollista ottaa talteen siitepölyisten männyn hedekukintojen ainutlaatuisia ravintoarvoja.

Kesällä puhkeavat kukkaan voikukat ja laiska puutarhuri voi taas kiitellä itseään jos on malttanut olla viikatteella tai leikkurilla kajoamatta tämän korkealle arvostetun villiherkun kasvupaikkoihin. Koko kasvi on kukkia, lehtiä ja vartta myöten käyttökelpoinen. Yhdessä hunajaisen vinegretten kanssa voikukasta voi taikoa loputtomasti iloisia salaatteja ja villivihannespestoja.

Kerättyjen voikukkien kannattaa antaa levähtää ennen käyttöä puolisen tuntia pimeässä ritilän päällä, jotta kaikki mönkijät ja monijalkaiset ehtivät poistua terälehtien suojista.

Myös siankärsämön lehti on koko kesän saatavilla oleva hieman pippurinen ja rohtoinen lisä salaatteihin ja säilykkeisiin. Siankärsämön kukka on vain rohtokäyttöön, mutta lehti on sopivan mieto lisä ruoaksi käytettäväksi. Isoista lehdistä kannattaa riipiä lehdet irti ja jättää sitkeä lehtiruoti käyttämättä.

Karhunputken kukinta-aika on ollut yksi parhaista elämyksistä villivihanneshortoilujemme parissa. Pitkään tiedettiin, että karhunputki on maukas ja syötävä kasvi, mutta hämmästys oli suuri kun satuimme kerran karhunputkiniitylle juuri sopivasti kesäkuussa ennen kukkavarsien työntymistä esiin. Paksujen varsien uumenissa on muhkeita kukintoja, kuin parsakaalia, ja ne ovat pitkälle vartta myöten syötäviä, suussa rouskuvia. Karhunputken kukinnoista, lehdistä ja varsista saa maukasta lisuketta esim. öljymarinadina tai koko kasvin voi hapattaa ja tarjoilla salaatin seassa.


Ruusun terälehtiä. Kuva: Jenni Örn
 

Rohdot ja teeainekset

Oma lukunsa on lähiluonnon monipuolinen rohtotarjonta. Pihapiiriin tai metsään suuntautuvilla keruuretkillä tunnistamme ja poimimme talteen myös rohdoiksi tai teenaineksiksi soveltuvia kasveja. Samalla käymme läpi eri kasvien lääkinnällisiä käyttötapoja. Suomen luonnossa kasvaa lääke vaivaan kuin vaivaan. Teesekoitusten lisäksi rohtoaineksista on käytännöllistä tehdä hoitavia salvoja (esim. kuismaöljy, siankärsämö-öljy) tai käyttää aineksia kosmeettisesti ja hoitavasti vaikkapa kylpysuolojen ja saippuan valmistuksessa.


Sienet ja käävät

Sieniä ja kääpiä on käytetty kiinalaisessa lääketieteessä sekä muinaisissa kansanperinteissä vuosituhansien ajan lääkkeenä. Monia kääpiä on myös tieteellisesti tutkittu ja löydetty potentiaalisia lääkinnällisiä ominaisuuksia. Pakurin lisäksi luonnostamme löytyy useita erittäin tehokkaita lääkesieniä. Sydänlanka tutustuu aiheeseen ja mm. kartoittaa parasta aikaa mahdollisuuksia ympätä lääkinnällisiä kääpiä kantoihin. Ehkä voimme pian tarjota yhteisöllisen mahdollisuuden vaikkapa  sijoituskantoon yhteisellä lakkakääpäympillä! Se voi olla alkuun riskisijoitus, mutta hyvin mahdollisesti alkaa vuosien saatossa satoa tuottamaan.


teksti: Jussi Sinkkonen

LUE MYÖS:
-> Villivihannekset ravintona